Enkeli tänään

Sitähän sanotaan, että ”poistu mukavuusalueeltasi”, no tässä sitä nyt kokeillaan. Minulla kun ei kynä ole oikein pysynyt kädessä. 

Meidän oma Pilvi kirjoitteli näitä Pääskynpesän blogeja lahjakkaasti, mutta otti syksyllä ison rohkean askeleen, kohti mukavuusaluetta, ja taiteilee nyt lahjakkailla käsillään.

Pitkään olen pohtinut, miten nyt blogin käy – katsotaan.

Itse aloitin tämän syksyn jälkijunassa, pahemman kerran myöhässä. Elokuu oli jo loppusuoralla, enkä ehtinyt palvelusopimuksia laatimaan uusien perheiden kanssa ja ryhmässä touhusi hurja määrä lapsia, joita en vielä tuntenut.

Jouduin aloittamaan kirin – lasten nimet on opittava, sillä minulle tärkeää on tuntea jokainen lapsi nimeltä. Tällä viikolla erään isän kanssa aamutuimaan keskustelimme tästä; ”Eikö ole hurja tehtävä oppia tunnistamaan kaikki sata lasta nimeltä”. No onhan siinä tekemistä, mutta vihdoin alan olla ”kartalla”, joka ryhmässä, kuka on kuka. Omissa tutuissa ympäristöissään toki, täällä Pääskynpesässä. Jos kaupassa tulemme vastatusten, saattaa vielä olla aivoillani tekemistä, että oikean nimen sieltä löydän.

Tänään olen saanut yhden ryhmän lastenkirkossa yhdessä lasten kanssa ihmetellä joulun kertomusta. Jonkun mielestä enkeli oli aika pelottava. Siinä me sitten yhdessä pohdimme, että pelottihan niitä paimeniakin, sillä ensitöikseen enkeli sanoi ”Älkää pelätkö”. Ei ole mitään pelättävää, teille on syntynyt Vapahtaja.

Me tämän ajan ihmiset, elämme aikamoisella koronakedolla ja uskon, että tuo samainen enkeli haluaa ilmestyä meille ja sanoa ”Älkää pelätkö” ei ole mitään hätää.

Tuo seimen lapsi, aikuiseksi kasvettuaan, kutsui jokaista nimeltä ja lupasi jättää meille oman rauhansa. Kaikkiin aikoihin, jokaiseen tilanteeseen, myös syksyyn 2020, keskelle koronapandemiaa.

Olkoon ystäväni joulussasi rauha. Nauti joulun rauhasta lähimpiesi, rakkaittesi kanssa yhdessä.

Siunattua joulun aikaa, Katariina.