Turvallisessa Pääskynpesässä kasvetaan yksilöinä yhteisön jäseniksi



Kun pieni pääskynpoikanen avaa ensi kertaa nokkansa, livertää se saman tien ilmoille maailman kauneimman laulunsa. Kirkkaasti ja heleästi, ja alun epäröinnin jälkeen niin suurella antaumuksella, että se kuuluu metsän toiselle laidalle saakka.

Ja kun tulee aika kokeilla siipien kantavuutta, kaikki menee hyvin, kun aikuinen siinä vierellä näyttää rohkaisevaa esimerkkiään.

Näinhän se menee ihmislapsellakin: mitä enemmän saa ihailevia katseita ja helliä sanoja, sitä kauniimmin pikkuinen ihminen livertää. Mitä enemmän kannustetaan, sitä varmempana lähdetään liitoon ja omille siiville.

Kiireetön kohtaaminen, kuunteleminen ja kunnioitus. Erilaisuuden hyväksyminen, ystävällisyys ja välittäminen.

Nämä periaatteet muodostavat parhaimman mahdollisen kasvualustan ihan jokaiselle lapselle.

Nämä samat periaatteet ovat myös Päiväkoti Pääskynpesässä perusta, ihan kaikelle toiminnalle.

Pääskynpesässä aikuinen pysähtyy ja kuuntelee, kun pikkuinen puhekone alkaa pulputtaa edellispäivän Lego-leikeistä. Aikuinen pysähtyy ja nostaa syliin, kun lohduton koti-ikävä alkaa raastaa ja itku iskee. Ja aikuinen tosiaan pysähtyy ja malttaa seurata rauhassa ja hoputtamatta, kun lapsi nauttii ja ylpeydestä puhkuen työntää ruokaa kaksin käsin suuhunsa.

Pääskynpesässä lapsikin tietää, että jokainen ihminen on erilainen ja oma yksilönsä – ja juuri siksi arvostettu ja kunnioitettu, Luojan luoma ihme. Omina yksilöinään saavat Pääskynpesässä toimia myös aikuiset, niin henkilökunta kuin vanhemmatkin. Mielipiteiden jakamisella, tilan antamisella sekä avoimella keskusteluyhteydellä ohjataan työyhteisön yksilöitä hitaasti mutta varmasti puhaltamaan yhteen hiileen. Kasvatuskumppanuus – sillä puolestaan korostetaan yhteistyötä sekä vanhempien yksilöllisyyttä ja omia toimintatapoja ja arvoja lapsen kasvatuksessa.

Pääskynpesässä ollaan varmoja siitä, että kun pesän perusta on kunnossa, on lapsen elo kevyttä ja helppoa, onnellista ja turvallista. Välillä tulee huonoja päiviä – kellepä ei – mutta mutrusuu kääntyy nopeasti hymyyn, kun kaveri siinä vieressä nauraa kuplivasti ja tarttuvasti. Sillä mikään ole niin yhdistävää, kuin yhdessä nauraminen niin, että koko talo raikaa!

 

Pääskynpesässä lapsikin tietää, että jokainen ihminen on erilainen ja oma yksilönsä – ja juuri siksi arvostettu ja kunnioitettu, Luojan luoma ihme.

 

Lada-liikkeestä päiväkodiksi

Pääskynpesässä on nähty omin silmin, että asiat, jotka on tarkoitettu tapahtuviksi, tapahtuvat kyllä.

Joskus sitä vain kestää pidemmän aikaa hoksata, kuinka kuuluu toimia – joskus taas tilanteessa ollaan kiinni saman tien.

Päiväkodin tarina alkoi keväällä 1985. Tuolloin Lahden vapaaseurakunnan pastori Allan Grönqvist koki tehtäväkseen perustaa päiväkodin Vuorikadulle vapaaseurakunnan tilojen yhteyteen. Kun kerran seurakunnalla oli jo nuoriso- ja aikuistyötä, niin miksei sitten päiväkotiakin?

Grönqvist ei pyöritellyt ajatustaan kauaa, ja kun lupa päiväkodin perustamiseen saatiin, aloitettiin työt saman tien.

Meni kesä, ja syksyllä ensimmäiset lapset astelivat sisään uuteen päiväkotiin. Entisen Lada-liikkeen tilat olivat muuttuneet pikavauhdilla päiväkodille sopiviksi.

Toimintaa tarjottiin aluksi ostopalveluna, pienenä kristillisenä päiväkotina. Vuosien mittaan toiminta kasvoi kasvamistaan, ja nykyisin pikkuisia poikasia on Pääskynpesässä jo lähes 70. Vuorikadulla tilat kokivat ajan saatossa välillä isompia, välillä pienempiä muutoksia. Laajennukset, remontoinnit ja sisustukset tehtiin milloin ammattilaisvoimin, milloin talkoohengessä.

Pääskynpesän hyvä maine kiiri aina vain kauemmas kumpujen ja kumpareiden taakse, ja nyt, vuosikymmenten päästä, päiväkodin leikkihetkissä on mukana useita sellaisia lapsia, joiden äiti tai isä on viettänyt päiväkotivuotensa samojen seinien sisällä. Onpa matkassa myös muutama aikuinen, joka on tullut töihin Pääskynpesään parikymmentä vuotta sitten – ja jäänyt sille tielleen.

 

Pääskynpesässä on nähty omin silmin, että asiat, jotka on tarkoitettu tapahtuviksi, tapahtuvat kyllä.

 

Turvallista eloa uusissa tiloissa

Nyt Pääskynpesässä on astuttu aimo harppaus kohti uutta: syksyllä 2018 toiminta siirtyi uusiin tiloihin Radiomäen kupeeseen. Uljaat ja uudenkarheat tilat kasvattivat päälukua entisestään, sillä pesän suojiin astui paitsi uusia lapsia, myös useita uusia aikuisia.

Itse toimintakulttuuri ja arvopohja, ne eivät kuitenkaan ole muuttuneet miksikään.

Edelleen Pääskynpesässä huolehditaan siitä, että jokaisen, niin uuden työntekijän kuin pienimmän poikasenkin, ääni tulee kuulluksi. Edelleen huolehditaan siitä, että jokaista kannustetaan ja rohkaistaan kaikessa tekemisessä niin, että omat siivet jatkossa kantavat. Ja edelleen muistutetaan myös siitä, miten tärkeää on kaverin tuki, yhteishenki ja yhdessä tekeminen.

Vuosikymmenten kokemus on osoittanut, että näin toimien kuoriutuu maailmalle poikasia, joilla on runsaasti voimaa ponnistaa aikanaan omille siivilleen.

Sillä niinhän pääskynpoikaset tekevät: lähtiessään turvallisesta pesästään, ne kaartelevat paikallaan hetken ja heittäytyvät sitten luottavaisena liitoon, kohti tulevaa.

Mennessään ne livertävät rohkeasti, kukin yksilöinä ja kukin omalla äänellään. Kukin arvokkaana, Luojan luomana ihmeenä.

teksti: Jaana Kosunen, Tarinataivas